Musliminaiset rentoutuvat Adventure City -vesipuistossa Sambiassa.Olen aina ollut sitä mieltä, että
Samuel Huntingtonin teoria kulttuurien yhteentörmäyksestä on puppua: en usko että tulevaisuuden konfliktit olisivat kahden kulttuuripiirin, lännen ja islamilaisen maailman välisiä. Ihmisryhmät ja kansat voivat tapella keskenään milloin mistäkin syystä, mutta näissä kahdessa kulttuurissa ei ole lähtökohtaisesti mitään sellaista, joka asettaisi ne toisiaan vastaan.
Kulttuuripiirien välisen konfliktin osapuolia ei ole oikeasti edes olemassa. Ei ole olemassa yhtä kulttuuria nimeltä länsi, eivätkä maailman 900 miljoonaa muslimia Indonesiasta Pohjois-Afrikkaan ja Euroopan kaupunkien syrjäytyviin lähiöihin jaa yhteisiä arvoja - puhumattakaan siitä, että he suunnittelisivat lähimmän pilvenpiirtäjän, metron tai länsimaalaisen ihmisen räjäyttämistä. Jos pidät muslimeja väkivaltaisina barbaareina, niin kannattaa miettiä, mitä muslimit ajattelisivat lännestä, jos heidän uutisissaan näkyisi Euroopasta pelkästään skinien mielenosoituksia.
Pelkään, että Osama Bin Ladenin päiväuni ja Huntingtonin teoria toteutuu erheellisyydestään huolimatta. Läntisen ja islamilaisen kulttuurin välille luotu kuvitteellinen konflikti voi alkaa toteuttaa itse itseään, jos kummassakin leirissä kylvetään riittävästi ennakkoluuloja ja tarpeeksi moni ihminen vahvistaa niitä omalla käytöksellään. Lännessä kuilun syventämisestä on vastannut viime aikoina Yhdysvaltain hallitus liittolaisineen, mutta nyt samaan rintamaan on liittymässä tukku eurooppalaisia sanomalehtiä.
Tanskalaista
Jyllands-Postenia ei kannata syytellä profeetta Muhammedia kuvaavien pilakuvien julkaisemisesta, sillä tuskin lehdessä olisi ollut mahdollista ennakoida, miten suuri soppa kuvista syntyy. Vaan nytpä muutkin lehdet puolustavat sananvapautta revittävämällä samoja kuvia etusivuillaan, vaikka seuraukset ovat jo tiedossa. Myös Hesari ilmoittaa pääkirjoituksessaan harkitsevansa asiaa.
Lehdillä on toki vapaus julkaista kuvat, ja niin pitääkin olla. Kuvia julkaisevien lehtien tulisi kuitenkin ymmärtää, että niiden uudelleenjulkaisemisessa ei ole kyse pelkästään sananvapauden vaalimisesta. Kuvien julkaisijat tietävät, että osa muslimeista pitää julkaisemista sodanjulistuksena islamia vastaan. Siksi kuvien julkaiseminen on tietoinen poliittinen teko, jolla saattaa olla todellisia (maailman)poliittisia seurauksia. Muhammedin pilakuvia etusivuilleen revittävät lehdet pitävät omalta osaltaan huolta ainakin siitä, että islamilaisen maailman ääriaineksilla riittää tukijoita myös jatkossa.
Medialla on sananvapauden takaama oikeus luopua neutraalista raportoinnista, muuttaa maailma omien oletustensa mukaiseksi taistelutantereeksi ja lisätä siinä sivussa juttujensa myyntiä. Valitettavasti lehdillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta kantaa vastuuta tekojensa seurauksista. Vastuun kantavat tavalliset ihmiset kummallakin puolella rintamalinjaa, ja aivan erityisesti eurooppalaisissa lähiöissä syrjäytyvät muslimimaahanmuuttajat.
Jos eurooppalaisen valtamedian on pakko puolustaa sananvapautta julkaisemalla niin mauttomia kuvia, että ihmiset niistä varmasti suuttuvat, niin julkaisisivat vaikka pornoa. Kohu siitäkin syntyisi, ilman että lehtien tarvitsisi leikkiä ihmishengillä.