Ilo ilman viinaa on teeskentelyä

Useinkaan en elämässäni ole kieltäytynyt tarjotusta alkoholista. Pikemminkin olen ollut se, joka vielä illan päätteeksi ehdottaa viimeisen viinipullon avaamista, gin tonicin sekoittamista tai ainakin keskioluen korkkaamista.

Taannoin pidin hyvinkin suurena kohteliaisuutena erään ystäväni lausahdusta: "Sannan kanssa on mukava dokata kaljaa, kun sitä ei ikinä ala väsyttämään". Eikä oikeasti väsyttänyt, ikinä. Ehdottomiin ylpeilynaiheisiini kuului se, että tanssittuani aamuun ja nukuttuani pari tuntia, järjestin A:n synttärit: siivosin talon, pesin muutaman koneellisen pyykkiä ja pari altaallista astioita, laitoin kakaroille ruokaa ja paistoin 1,5 litran taikinan lettuja lettukakuksi. (Tosin sitten ilmoitin saapuneille vieraille, että heidän on kahden tunnin päästä häivyttävä.)

Muutama kuukausi sitten päätin lopettaa alkoholin käytön, ja sen myötä kaikki muuttui. Ilman viinan virkistävää voimaa väsähdän puoliltaöin, oli juhlat miten hauskat tahansa. Myös tanssiminen ilman alkoholin letkeyttävää vaikutusta on sietämätöntä. Periaattessa olen yhä sitä mieltä, ettei otsikkona oleva perisuomalainen sanonta pidä paikkaansa (ei voi pitää!), mutta tällaiseen minäkuvanmuutokseen en ollut osannut varautua.

Ei tässä ehkä auta muu kuin tehdä hetki surutyötä ja ryhtyä sitten luomaan uutta identiteettiä: enää en ole se, joka riekkuu ja rällää, vaan se, joka hoitaa lapset ja mahdolliset aamulliset autolla ajot.

Nyyh.

Paluu rötösherrajahdissa

Ilta-Sanomien mukaan jokainen suomalainen saisi valtionyhtiö Fortumin johtajien optioilla kymmenen kossupulloa. Jatkan iltapäivälehden populistista linjaa vertailemalla optioita kehitysapuun: kauppa-ja teollisuusministeriössä siunattu Fortum-pomojen optiopotti on noin kuusi miljoonaa euroa enemmän kuin Suomen kehitysapuun käyttämät rahat vuonna 2003. Sambian kehitysaputilastoja en löytänyt pikaisella etsimisellä, mutta jos muistan luvut oikein, niin pelkästään Fortumin pääjohtajan Mikael Liliuksen optioilla olisi kustannettu Suomen kehitysapu Sambialle 2-3 vuoden ajan.

Tämähän on tietysti kateellista ja kaunaista puhetta: kehitysapu maksetaan verovaroista ja optiot yhtiön omasta pussista, joten miksi niitä pitäisi vertailla? No ehkä siksi, että optiopäätöstä ovat olleet siunaamassa samat poliitikot, jotka kirjoittivat hallitusohjelmaansa, että kehitysapurahat nostetaan YK:ssa sovitulle tasolle "taloudellisen tilanteen niin salliessa". Tämän lupauksen lunastamista taloudellinen tilanne ei ole sallinut, mutta vaikka Suomella ei ole varaa auttaa kehitysmaiden köyhiä, niin hyvä että edes valtionyritysten johtajien asiat on saatu kuntoon. Kuka sitä nyt pelkillä palkkatuloilla eläisi, Lilius-parkakin saa liksaa vaivaiset 732 000 euroa vuodessa.

Superheroes

Tänään vein Batmanin eskariin. A:n eskarissa oli nimittäin naamiassynttärit ja A halusi olla Batman - jälleen kerran.

Sambiassa kaikki kakaroiden synttärit olivat aina naamiaissynttäreitä. Sitä silmällä pitäen joulupukki toi pojille toissa vuonna naamiaisasut; A:lle batmanpuvun ja T:lle supermanpuvun.

Ja myöntää täytyy, että oli joka kerta yhtä suuri ilo osoittaa lepakko- ja teräsmiespukuisia poikia juhlien muille äideille (siinä vaiheessa kun käytiin läpi synnytykset, keskenmenot ja olemassa olevien lasten määrät, iät ja sukupuolet sekä toiveet tulevista lapsista) ja todeta: "Batman ja Superman ovat minun".

Etenkin, kun Spidermaneja oli aina paikalla vähintään viisi.

Viidakon uusi kuningas

Kaikki ympäristökysymyksistä kiinnostuneet ihmiset kettutyttöjä lukuunottamatta tietävät, miten fiksua on päästää luontoon eläimiä, jotka eivät sinne kuulu. Ikävä kyllä Zimbabwen presidentti Robert Mugabe ei ole yksi heistä. Äijä aikoo istuttaa hienoimpaan kansallispuistoonsa Afrikan ensimmäiset tiikerit.

Zimbabween on tulossa kiinalaisia tiikereitä, sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen ihmisoikeusurputuksiin suivaantuneen diktaattorin mielestä nyt kannattaa panostaa Kiinaan. Taloudellisen ja kulttuurisen yhteistyön lisäksi maat ovat aloittaneet zoologisen vaihdon: Zimbabwe lahjoittaa Kiinalle seeproja, norsuja ja impala-antilooppeja, ja tilalle tulee amurintiikereitä. Kiinassa amurintiikerit elävät alueella, jolla maa peittyy talvella lumeen, joten elikoilla tulee olemaan tropiikissa tosi coolia. Ihan niin kuin niillä karhuparoilla, jotka Ronald Reagan lahjoitti 1980-luvulla Sambialle. Kolmesta lahjanallesta yksi selvisi ilmastonvaihdoksesta hengissä, ja se kituu edelleen pääkaupunki Lusakan eläintarhassa.

Tälle zimbabwelaisnorsulle globalisaatio tarkoittaa kiinalaisia naapureita. (Molemmat kuvat on otettu Matusadonan kansallispuistosta.)

Asiantuntijoiden mielestä tiikerien tuominen Afrikkaan on sekä ekologisesti että taloudellisti älyvapaata. Omasta mielestäni se on järjetöntä erityisesti siksi, että maan kansallispuistot ovat Mugaben aiheuttaman köyhyyden ja kaaoksen takia hengenvaarallisia paikkoja eläimille. Kannattaako uhanalaista amurintiikeriä suojella kansallispuistossa, joka on tyhjentymässä eläimistä salametsästyksen takia?

Lopuksi toinen ympäristöaiheinen uutinen, jolla voisi olla käyttöä esimerkiksi George W. Bushin imagonrakentajille. Eteläafrikkalainen Mail & Guardian -lehti siteeraa tutkijoita, joiden mukaan kasvihuoneilmiö tulee tekemään Saharan autiomaasta Raamatun paratiisin. Sillä seudulla ilmaston lämpeneminen lämmittää enemmän maata kuin merta, ja tämä muuttaa ilmanpainetta ja lisää sateita. Jos siis pelkäät muutoksia, jotka Golf-virran pysähtyminen aiheuttaa Suomessa, muuta Saharaan!

Punainen on puolukka ja pihlajanmarja

Näitä säitä minulla oli ikävä Sambiassa. Mitä kuumempi siellä tuli (Sambiassa ilma lämpenee kylmien touko-, kesä-, ja heinäkuun jälkeen elokuun lopulla ja lokakuussa päivät ovat jo todella kuumia), sitä enemmän kaipasin Suomen syksyn kirpeitä aamuja, pyörryttävän sinistä taivasta ja kirjavoituvia lehtiä. Ja myös sitä riemua, kun voi laittaa syysvaatteet ylleen.

Nyt kuitenkin tuntuu kovasti siltä, että vaihtaisin villareleet mekkoon, Dr. Martensit sandaaleihin ja taivaspaikkani vaikka pieneenkin hetkeen polttavan auringon alla. Anytime.

Isättömien lasten puolustus

Keskustan mieskansanedustajat perustelevat Hesarin Nyt-liiteessä vetoomustaan hedelmöityshoitojen kieltämiseksi naisilta ja lesbopareilta. Myös minä olen huolestunut isättömien lasten kohtalosta ja vetoan siksi eduskuntaan: kieltäkää hedelmöityshoidot maakuntien mieskansanedustajilta, jotka muuttavat työn perässä Helsinkiin ja jättävät lapsensa pöndelle kärsimään.

Jos ajatellaan lapsen parasta, niin hedelmöityshoidot pitäisi kieltää erityisesti Keskustan kansanedustajilta. Ajatelkaa nyt: lapsena nämä raukat kasvavat isättöminä maaseudulla, ja ihmisten ilmoille muutaessaan he joutuvat elämään koko elämänsä sen hirvittävän tosiasian kanssa, että heidän isänsä on julkikepulainen. Voiko kaupunkilainen enää pahempaa leimaa otsaansa saada - minä ainakin olisin paljon mielummin lesboparin kuin keskustalaisen kansanedustajan poika.

Tehdään tästä valtakunnallinen kampanja: kirjoita kansanedustajallesi ja vaadi häntä vastustamaan keskustalaisten kännykkäisien hedelmöityshoitoja!

Perussuomalaiset ja USA Afrikan asialla

Kaikille Tony Halmeen äänestäjille tiedoksi: perussuomalaisetkin kannattavat Afrikan köyhien auttamista. Olin tänään eduskunnassa, jonne kollegani ovat puuhanneet kansalaisten köyhyyden vastaisia viestejä välittävän näyttelyn. Avajaistilaisuudessa perussuomalaisten Raimo Vistbacka sanoi, että hänenkin puolueensa kannattaa köyhyyden poistoa, kunhan "leopardihatut eivät varasta suomalaisten lahjoittamia rahoja". Minullapa on Raimo hyviä uutisia: tutkimustulokset osoittavat että kehitysapu menee nykyään paremmin perille, joten voinemme siis olettaa, että nyt perussuomalaisetkin kannattavat kehitysapua. Nyt siis kaikki Itä-Helsingin skinit antamaan äänensä perussuomalaisille - se on ääni Afrikalle.

Raimo (takarivissä) kertoo afrikkalaisista leopardihatuista.

Köyhyyden vastainen taistelu on nyt muutenkin in. Helsingissä on parhaillaan käynnissä viiden pennin huippukous, jossa ratkotaan globalisaation ongelmia. New Yorkissa alkaa puolestaan ensi viikolla YK:n huippukokous, jossa katsotaan, mitä kuuluu maailman valtioiden lupaukselle puolittaa planeetaltamme köyhyys vuoteen 2015 mennessä.

Köyhyyden poistaminen ei tosin taida edetä kokoussalien ulkopuolelle. Yhdysvallat vaatii hiljattain maailmalle vuotaneessa dokumentissa, että kokouksen loppuasiakirjasta poistetaan muun muassa maininnat Kioton sopimuksesta, kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, kehitysapurahojen nostamisesta YK:n suosittelemalle tasolle, ydinaseriisunnasta, halvoista aids-lääkkeistä afrikkalaisille sekä YK:n vuosituhattavoitteista (köyhyyden, nälän, lapsikuolleisuuden jne. puolittaminen). Kepan verkkosivujen mukaan vuotaneessa dokumentissa on 750 poistoa tai muutosvaatimusta, ja tilalle tarjotaan yleistä lätinää ilman konkreettisia tavoitteita, turvallisuusasioita sekä tietysti terrorismin vastaista taistelua.

Eduskunnassa avattu näyttely kehottaa päättäjiä toimimaan maailman köyhien hyväksi.

Paluu kiittää

Kiitän Yleisradion työntekijöitä lämpimästi eilisestä ulosmarssista. Suhtaudun sinänsä sympatialla työntekijöiden protestiin, mutta tällä kertaa lähetyksen katkeaminen ei saavuttanut toivottua vaikutusta tässä taloudessa. Itse asiassa maksaisin lupamaksut entistä vähemmin nurinoin, jos työntekijät järjestäisivät päivän paussin vaikkapa kerran viikossa.

Kerrankin oli ilta, jolloin en turruttanut aivojani jollain yhdentekevällä sonnalla - aivan kuin olisin ollut Sambiassa, jossa telkkarista ei tullut ikinä mitään katsottavaa. Siellä melkeinpä jokainen ilta oli siellä ainutlaatuinen.

Aikamoinen koti-ikävä...

Dynaamisessa koulussa ei ole oppilaita

Olin eilen ekaluokkalaisemme koulun vanhempainillassa. Työelämäkonsultit ovat näköjään löytäneet myös koulut: rehtori ja opettajat olivat muotoilleet koululle oman vision ja strategiat, ja organisaatiouudistuksen myötä opettajat on jaettu tiimeihin, joita vetävät tiiminvetäjäopettajat. Mutta älkää konsultit huolestuko, kyllä kouluistakin löytyy vielä luutuneita asenteita ja kehittämistä. Poikamme koulussa ei ole vielä huomattu korvata oppilaita pienillä asiakkailla.

Sambialaisissa kouluissa ei olla vielä siirrytty tiimiorganisaatioon.

Vaan kyllä sitä osataan meilläkin, maailmaparantamiseen keskittyvissä kansalaisjärjestöissä siis. Tänään töissä kokoustettiin tulospalkkaukseen siirtymisestä.