sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2005

...2...1...0

Kun laskeuduimme Lusakan lentokentälle 2,5 vuotta sitten, ensimmäinen ajatukseni uuden kotimaan kamaralla oli: tästä alkaa unelma, jota olen elätellyt vähintään kymmenen vuotta. Parin tunnin kuluttua lähdemme samalle lentokentälle ja unelma päättyy.

Vaan eipä fiilistellä asialla tämän enempää, ettei vuodatus menisi kertakaikkisen pateettiseksi. Joten ei muuta kuin nenäliinoja taskuun, viimeiset tavarat matkalaukkuun ja menoksi. Viikon työkokous Tansanian Morogorossa, perään muutaman päivän loma Sansibarilla ja sen jälkeen siipien alla on Helsinki-Vantaa!

1 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Heps.

Nyt on naapurit lähteneet, hieman huonovointisissa ja surullisisaa tunnelmissa, mutta eiköhän siirtyminen muutu jotensakin kutkuttavaksi odotukseksi kun kone lähtee. Ensin biitsejä ja aurinkoa, sitten kotiin jonka voi sisustaa afrikkalaishenkiseksi.

Kirjoitan tätä itse asiassa kertoakseni, että otin terassinne heti uusiokäyttöön. Hivutin nettipiuhan varovaisesti ulos seinästä ja vedin sen tähän ulos. Nyt Kepan uudehkolla koneella surffailen tässä aika tutulla ja aika tyhjällä terassilla.

turvallista matkaa

esa

1:36 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home