Maailmanparannusta

Perjantaina juhlin Suomen IPS:n 20-vuotisjuhlia reilun kaupan laiva Estellellä, jolla en ole jostain syystä tullut aikaisemmin käyneeksi. Minulla ja laivaa pyörittävillä vapaaehtoisilla on yhteistä se, että molemmilla oli aikanaan unelma mennä Afrikkaan tekemään jotakin hyödyllistä.

Siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Estellen väki toteutti unelmansa ostamalla vanhan laivanromun, kunnostamalla sen merikelpoiseksi ja purjehtimalla Angolaan. Homma rahoitettiin polkupyöräkirpputorilla ja laivan remppaamisessa vierähti kymmenen vuotta.

Minä puolestani hain ja sain Afrikasta palkkatyön, omakotitalon, työsuhdeauton ja kaksi palvelijaa. Mikä tylsimys.


Estelle saapumassa kauppatorin rantaan. Paatti tömäytti laituriin sen verran vauhdilla, että runkoon tuli pieni reikä.

Viikonloppu on sujunut muutenkin maailmanparannusmerkeissä, eilen vierailimme Maailma kylässä -festareilla. Minunkin olisi pitänyt työskennellä festareilla koko viikonlopun ajan, mutta päätin preferoida perhettä. Niinpä podin koko festarivierailun ajan huonoa omatuntoa ja koetin kiertää kaukaa työpaikkani ja vapaa-ajan järjestöjeni esittelyständejä. Tänään on sentään illalla lyhyt työvuoro.

Festareilla on muuten Madam & Eve -sarjakuvan piirtäjä Rico, jota Sanna taannoin kehui. Like-kustantamo on tehnyt melkoisen kulttuuriteon: nyt Madam & Eveä saa myös suomeksi.