Riipaisevan hauskaa

Viime viikolla palasimme pariksi päiväksi Sambiaan, ainakin melkein. Kokoonnuimme muutaman ex-sambialaisen voimin Porvooseen, missä yksi meistä soitteli afrikkalaista musaa paikallisessa baarissa. Jatkojen jälkeen päädyimme seuraavana päivänä siihen, että miksei sitä voisi juhlia saman tien toistakin päivää, kun on kerran alkuun päästy.

Kahden päivän sohvalla lojuminen, jutustelu, videoiden katselu, kortinpeluu, saunominen, pizzansyönti ja iltaisin juhliminen oli kuin aikamatka takaisin Sambian rentoihin viikonloppuihin: tiivistä yhdessäoloa hyvässä seurassa ilman kiireitä tai ohjelmoitua ohjelmaa.

Afrikkalaisen musiikin ilta päättyi lempibiisiini, joka soi monina tärkeinä hetkinä Sambiassa ja aivan erityisesti Sansibarin saarella, jossa vietimme viimeiset hetkemme Afrikassa. Kun Ismael Lo lauloi riipaisevaa kertosäettä ("Africaaa-aaa, Africaaa-aaa"), kuiskasin tanssilattialla Sannan korvaan: "Musta tuntuu etten pysty elämään tässä maassa." Sannan tanssiminen keskeytyi kyynelten pyyhkimiseen, minä onnistuin pitämään omani melkein piilossa.