sunnuntaina, marraskuuta 13, 2005

Onnea isille!

Pojat kutsuvat Jannea hyvin harvoin isäksi. Mitä nyt joskus huutavat iskää ja virnistävät ääliömäisesti perään, että näinkin kummallisesti jotkut sanovat. Isättelemättömyys ei sinänä ole ihme, sillä Janne ei ole koskaan isätellyt itseään lapsille, enkä sitä ole tehnyt minäkään. Sambiassa tapa aiheutti hämmennystä, sillä kuten sanottu, siellä etunimen käyttö on epäkunnioittavaa. Useampikin sambialainen ihmetteli ääneen poikiemme sopimatonta suhtautumista isäänsä. Tietysti selitimme, että Suomessa tavat ovat erilaiset; vaikka suurin osa lapsia kutsuu isäänsä isäksi ja äitiään äidiksi, ei etunimellä kutsuminen ole se huonompi vaihtoehto.

Sen sijaan kummallista on, että pojat kutsuvat minua äidiksi, vaikken minäkään ole ikinä puhunut pojille itsestäni kolmannessa persoonassa. Ja silloin harvoin, kun Janne on puhunut pojille äidistä olen ärähtänyt jotakin sopivaa etunimistä ja niiden käyttämisestä. Silti olen pojille useammin äiti kuin Sanna. Jopa niin, että Lusakassa naapurinkin lapset kutsuivat minua äidiksi selvällä suomen kielellä. Olivat napanneet sanan poikien puheesta, ja kun eivät muutakaan osanneet, niin sitä käyttivät. Myöhemmin, kun heidänkin englantinsa kehittyi, muutuin korrektisti mother of T:ksi. Maan tapa nimittäin on, että naisia kutsutaan esikoistensa äideiksi riippumatta siitä, onko naisen oma nimi tiedossa vai ei.

Tänään Janne sai T:ltä kortin, jossa oli kultatussilla vedetty yli toivotus "Onnea Jannelle" ja sen alle oli kirjoitettu "Onnea isälle".


Kuopuksen synttärijuhlat menivät mainiosti. Se, että kerhohuone oli paljon rumempi kuin ajattelin, ei menoa haitannut. Alku meni riehuessa ja vieraita odottaessa. Sitten leikittiin muutamat leikit, syötiin kakkua ja pipareita ja lopuksi vielä ongittiin. Ongintapussien rusinatkaan eivät aiheuttaneet täydellistä kapinaa, vaan vain pientä nurinaa. Sankari on hurmaava, veli urhea ja vieraat kerrassaan suloisia.

Tänään keitettiin kahvit isovanhemmille, tädeille, sedille ja serkuille. Oma vanha perheeni oli pitkästä aikaa koossa, ja olipa ihanaa viettää aikaa yhdessä. Tuttua, turvallista ja lämpöistä.

Vessapaperimuumioiden mallikilpailu.