Norsuvaara Mölylässä

Hesarin matkailusivuilla kuvailtiin pääkaupungin maalaismaisemia, mutta paras jäi esittelemättä. Löysin hiljattain lenkkeillessäni Mölylän rantakallion, josta näkee samalla silmäyksellä Tuomiokirkon ja lehmiä. Hiljattain säikähdin ruovikossa liikkuvien lehmien rytinää; epäilin sekunnin murto-osan ajan kestäneen takauman ajan, että sieltä tulee norsu.

Hauskinta Mölylässä on se, että olen saanut joka kerta nauttia metsästä ja hienosta maisemasta ihan itsekseni. Viime vuosisadan alussa Mölylässä oli vilkkaampaa: Sörkan työläiset rakensivat sinne kesänviettopaikakseen teltta- ja pahvimökkikylän, jossa oli kuulemma rennompi ja vapaampi meno kuin vastapäisessä Lammassaaren kesäsiirtolassa.

Työläiset matkasivat Vanhankaupunginlahdelle työväentalon edestä suurilla kirkkoveneiden kaltaisilla soutuveneillä, ja Pitkänsillan alla kajautettiin usein laulu, esimerkiksi Kansainvälinen.