Lisää leimoja passiin

Paluun perinteinen Afrikan-matkaraportti on tälläkin kertaa Sambiasta. Valitettavasti en ehtinyt ottaa työmatkan perään vuosilomaa, joten villieläinkuvien tilalla on nyt lehmiä.


Sambiassa lehmiä uitetaan säännöllisesti todella pahanhajuisessa litkussa, joka suojaa niitä ihotaudeilta. Nämä lehmäparat joutuivat ylimääräiseen kylpyyn, jotta näkisimme, miten homma toimii.


Tältä maitotilan työntekijältä saattaa mennä duuni alta, jos EU:n kaavailemat vapaakauppasopimukset pakottavat Sambian poistamaan tullit EU:n maitotuotteilta.


Paikallisten pienviljelijöiden on vaikea kilpailla EU-tuotteiden kanssa, sillä jokaista eurooppalaista lehmää tuetaan kahdella eurolla päivässä. Sambiassa lehmät eivät saa tietenkään lainkaan tukia, mutta vertailun vuoksi sanottakoon, että sambialaiset ihmiset tienaavat keskimäärin alle euron päivässä.


Aamulypsyn jälkeen maitotonkat ajetaan polkupyörän selässä kylmäsäilytykseen. Pisimmillään matkaa on yli kymmenen kilometriä suuntaansa, joten monet lypsävät lehmänsä vain kerran päivässä.


Matkan ehdottomia kohokohtia olivat monet nostalgiatripit: viimeinen biljardipeli vanhalla pöydällä joka oli joskus omani, nokoset kotiterassin riippumatossa, löylyt tutussa saunassa ja niin edelleen. Seuraavan kerran kun menen Sambiaan (jos nyt vielä joskus sinne syystä tai toisesta päädyn), vanha elinpiirimme on muisto vain.