Kanadalaiset, tuo maailman viisain kansa

Kävin tänään mielenkiintoisen keskustelun Helsingissä risteilyvierailulla olevan kanadalaisturistin kanssa:
- Ovatko nuo alkuasukkaita?
- No, he ovat maasaita Tansaniasta.
- Onko Tansania Suomessa?
- Ei, se on Afrikassa.
- Ahaa, luulin heitä suomalaisiksi alkuasukkaiksi. Meillä Kanadassakin on joitakin alkuasukkaita.

Lisää leimoja passiin

Paluun perinteinen Afrikan-matkaraportti on tälläkin kertaa Sambiasta. Valitettavasti en ehtinyt ottaa työmatkan perään vuosilomaa, joten villieläinkuvien tilalla on nyt lehmiä.


Sambiassa lehmiä uitetaan säännöllisesti todella pahanhajuisessa litkussa, joka suojaa niitä ihotaudeilta. Nämä lehmäparat joutuivat ylimääräiseen kylpyyn, jotta näkisimme, miten homma toimii.


Tältä maitotilan työntekijältä saattaa mennä duuni alta, jos EU:n kaavailemat vapaakauppasopimukset pakottavat Sambian poistamaan tullit EU:n maitotuotteilta.


Paikallisten pienviljelijöiden on vaikea kilpailla EU-tuotteiden kanssa, sillä jokaista eurooppalaista lehmää tuetaan kahdella eurolla päivässä. Sambiassa lehmät eivät saa tietenkään lainkaan tukia, mutta vertailun vuoksi sanottakoon, että sambialaiset ihmiset tienaavat keskimäärin alle euron päivässä.


Aamulypsyn jälkeen maitotonkat ajetaan polkupyörän selässä kylmäsäilytykseen. Pisimmillään matkaa on yli kymmenen kilometriä suuntaansa, joten monet lypsävät lehmänsä vain kerran päivässä.


Matkan ehdottomia kohokohtia olivat monet nostalgiatripit: viimeinen biljardipeli vanhalla pöydällä joka oli joskus omani, nokoset kotiterassin riippumatossa, löylyt tutussa saunassa ja niin edelleen. Seuraavan kerran kun menen Sambiaan (jos nyt vielä joskus sinne syystä tai toisesta päädyn), vanha elinpiirimme on muisto vain.

Rikoksia ja ratkontaa

Tänään Janne tulee työmatkalta kotiin. Matka on ollut tavanomaista lyhyempi ja mennytkin paremmin kuin aikaisemmin - huolimatta siitä, että Esikoinen potee kovin kuluttavaa yhdeksänvuotistaitetta. Vaikka kotona onkin tylsää ilman aikuisseuraa, on tässä yksinolossa myös puolensa: voin rauhassa levittää ompelukaappini sisällön olohuoneen lattialle ilman, että siitä huomautellaan jatkuvasti ja samoin voin tuijottaa yökaudet poliisisarjoja ilman mielenosoituksellisia huokauksia. Nyt on menossa Komisario Morsen ensimmäinen tuotantokausi, Epäilyksen polttopisteitä olen nähnyt jo useita (ihana ihana Jane Tennison) ja Fitzeistä (ihana kamala tohtori Fitzgerald) odotan kuumeisesti lainaan toista tuotantokautta.

Toinen vuosipäivä

Tasan kaksi vuotta Suomeen-paluusta, ja edelleen olisin mielummin siellä kuin täällä.

Lapsi on terve kun se leikkii

Ja minä kun luulin olevani friikki, kun askartelin Afrikassa asuessani illasta toiseen lasten Bionicle-legohahmoista kitaraa soittavia rocktähtiä. Jotkut ovat vieneet tämänkin harrastuksen aivan uusiin sfääreihin:



Jos Lego-Rammsteinin pyrot tekivät vaikutuksen, niin kannattaa vilkaista legoversiot myös Numa Numa Songista ja Michael Jacksonin Thrilleristä. Skenen huipentuma lienee kuitenkin Lego-Jeesus.

Hilavitkutinta pukkaa

Piipahdin Viikissä tiirailemassa lintuja, vaan eipä näkynyt kuin lokkeja ja variksia tällä kertaa.

Miksi ostaa tavallista rannekelloa, jos ranteeseen saa myös värkin, jossa on kellon lisäksi maailman pienin GPS, ilmanpainemittari, korkeusmittari, lämpömittari ja kompassi? Yksi Suunto X9i:n vinkeimmistä ominaisuuksista on se, että GPS:llä tallennettuja matkoja voi katsastella Google Earthin avulla yläilmoista käsin. Tässä esimerkkinä fillarointi kotoa työpaikalle:


(Pikselimössöiseksi YouTube-videoksi konvertoiminen vaatii tosin Google Earthin maksullisen version, kuten kuvasta näkyy.)

Vähäisen kokeilukäytön perusteella värkin ainoa huono puoli on se, että ekan fiksin saaminen voi kestää aika kauan.